No niin. Takaisin ruodussa. Viikonloppu meni lähes täysin penkin alle. Musta ei vaan ole kohtuukäyttäjäksi.

Niinpä päätin koittaa totaalikieltäytymisen karkeista. Perjantaina ja lauantaina söin ihan terveellisesti ja hyvin. Perjantaina söin edellisen päivän chili con carnea ja lauantaina paistettua lohta ja salaattia.

Mutta perjantaina söin lisäksi 150 g:n karkkipussin. Lauantaina taas oltiin miehen fammun synttäreillä ja söin joulutortun ja kääretorttupalan. Illalla söin vielä 50 g sokerittomia karkkeja.

Lenkillä kävin sekä perjantaina että lauantaina. Lisäksi tein 100 vatsalihasliikettä molempina päivinä.

Sunnuntai meni kokonaan penkin alle. Ensinnäkin ruoka oli pohjanoteeraus: uunimakkaraa ja ranskalaisia. Sentään salaattia kylkipojaksi. Sitten kaivettiin miehen kanssa pullaa pakkasesta ja juotiin kahvit pullan kera. Illalla lähdin kokoukseen ja retkahdin ostamaan ison säkin irtsareita kyytipojaksi. Ja niinkuin se ei olisi riittänyt: illalla söin vielä kulhon poppareita.

Jo illalla oli AIVAN surkeat luuserifiilikset. Kunnes hokasin yhden jutun. Koko päivän aikana olin syönyt 2 ruisleipää (aamupala) ja tuon ravintoarvoltaan olemattoman satsin makkaraa ja ranskalaisia. Ei ihme että repsahdin Päättämätön.

Tänään aamulla surkeat fiilikset jatkuivat ja mietin jo koko touhun lopettamista. Mutta sitten nosti järki taas päätään. Totta on, että viime viikossa oli PALJON parannettavaa. Kuitenkin paljon paransinkin vanhasta. En saa olla liian ehdoton itselleni, sillä muuten en onnistu koskaan. Totta on, että viime viikon tyylillä en takuulla onnistukaan. Mutta miksen voisi ottaa virheistä opiksi ja jatkaa entistä fiksumpana (heh) ?

Tämä päivä ei ollut vielä paras mahdollinen. Mutta aika hyvä kuitenkin. Aamiaiseksi söin jälleen ruisleipää. Välipalaksi banaanin. Sitten tuli yllätysvieras ja söin pienen pullan hänen kanssaan. Päivälliseksi söin täysjyväspagettia ja jauheliha-kasviskastiketta. Niin ja tietty salaattia taas.Söin myös 2 maissia.

Iltapalaksi taidan lämmittää vaan kupillisen teetä.

Tänään jaksan vielä rutistaa 100 vatsalihasliikettä. Ehkä vähän venytelläkin. Mutta tolkuttoman valvomisen (vauva kipeä ja tekee hampaita) seurauksena en vaan jaksa tehdä muuta. Kaadun sänkyyn ajoissa ja NUKUN...niin paljon kuin vauva antaa.

Kyllä mä vielä pyristelen. Ja tästä viikosta nyt vaan tulee parempi kuin edellisestä. Muuhun en anna edes mahdollisuutta. En mä hitto soikoon luovuta!!!