Oli siinä ja siinä että kehtaanko edes kertoa tämän päivän syömisistä. Mutta sitten päätin että kehdattava se on kun kerran ruokapäiväkirjaa päätin pitää.

Tämä päivä alkoi hyvin. Päätin tankata reilun aamiaisen jotta selviydyn kaverin kyläilystä syömättä herkkuja. Siksi paistoin itselleni 2 kananmunaa, hieman kinkkua ja tein vielä salaattia jolla täytin puolet lautasestani. Söin vielä 2 hapankorppua (margariinia päällä) ja jälkkäriksi vielä maustamatonta jogurttia, kevyttä mehukeittoa ja mustikoita sekaisin. Ei siis sokeria laisinkaan.

Kylläisenä jäin odottelemaan vierasta, joka pian tulikin...mukanaan dallaspitko. Sitten niksahti päässäni jokin ja onnistuin puhumaan itseni ympäri. Enhän voinut olla syömättä sellaista jota vieras on kiltisti tuonut. Niinpä kahvin kanssa söin ensin sitä pestomozzarella- patonkia ja sen päälle sitten siivun dallaspullaa. Aika pieni paha JOS olisin pystynyt jättämään siihen. Mutta kun seuraavaksi selittelin itselleni että pakko mun on ottaa tekemääni jäätelökakkua (kakkupohja, mustikoita, vanijajädeä ja marenkihuppu) kun muuten sitä menee haaskuun. Joten söinpä sitäkin sitten reilun palasen.Ostamani keksit jätin sentään vieraiden syötäväksi (pojallakin oli pari kaveria kylässä), saavutus sekin.

Tein lasagnea ruoaksi, mutta rankaisin itseäni ja jätin syömättä...jep, uskomattoman typerää. Syömättä menikin sitten loppupäivä, kunnes illalla söin 2 näkkäriä joissa päällä margariinia ja kinkkua, yhden omenan ja pienen määrän muroja.

Huh huh, alkaa mennä naurettavaksi. Huomenna on jo PAKKO ryhdistäytyä syömisten suhteen, eihän tässä ole mitään järkeä. Syön typerästi ja sitten rankaisen siitä itseäni ja kärvistelen nälästä. Ja näinhän sitä tietty tehdään pysyviä muutoksia elintapoihin ja silleen...!

Nyt lupaankin ennen kaikkea itselleni että huomenna voin kirjoittaa huomattavasti järkevämmät syömiset tänne. Eikun ihan oikeesti :D.

Eikä liikuntaa pientä leppoisaa kävelylenkkiä lukuunottamatta. Jo jokusen päivän kestänyt kurkkukipu äityi tänään pahemmaksi ja nosti kuumeen. Pakko varmaan koittaa vähentää vähän touhuamista ja koittaa levätä tauti pois. Mieli halajaa jo sauvalenkille, mutta kroppa ei kyllä nyt kestä.