Taisin jo mainita että kävin viime viikolla lenkillä sauvojen kanssa. No, se olikin niin mukavaa että kävin eilen ja tänäänkin :D. Eilen oltiin ensin päivällä ystävän kanssa vaunujen kanssa kävelemässä ja illalla lähdin sauvomaan. Tänään olin ensin päivällä polkupyörän kanssa (vauva takaistuimessa) pienellä pyrähdyksellä ja nyt illalla tosiaan taas lenkillä. Lenkin jälkeen olen mennyt vielä joka kerta venyttelemään ja tekemään vatsalihaksia. Ja tuntuu muuten hyvältä :).

Tuo sauvakävely tuntuu olevan tosi tehokasta. Hiki lentää, kädet ja jalat saa kyytiä ja vauhti on mukavasti nopeampi kuin ilman sauvoja. Samalla kuuntelen musiikkia ja teen mielikuvaharjoituksia. Joo, noloa edes tunnustaa, mutta mietin siis itseäni hirmuisen hoikemmassa kuosissa sinne Pinkin keikalle (joka on marraskuussa). No, onneks kukaan ei kuule mun ajatuksiani, saan miettiä vaikka mitä tyhmää lenkkipolulla :D.

Paino on nyt pysynyt kiltisti alle satasessa. Se tarkoittaa sitä, että kohta mennään vauhdilla alaspäin jos ja kun vaan jaksan nyt pitää tämän motivaation yllä. Melko hyvin osaan vanhasta kokemuksesta ennustaa, että seuraava pysäkki on ysissäkympissä. Mutta siis tämä toinen kymppi tulee nyt, kun satanen  on rikottu, olemaan suhteellisen helppo....tai sitten ei ja itken ja kiroan sitä täällä :D.

Olen nyt saanut vähän enemmän juotua vettä. Määrillä ei todellakaan voi hihkua, mutta olen ylpeä ihan jokaisesta vesilasista :). Lisäksi olen koittanut pitää sokerit minimissä ja syödä säännöllisesti. Viimeisin huonoimmalla menestyksellä, mutta silti jostain syystä en ole päätynyt nälkäisenä mässäämään. Vaikkapa esimerkiksi tänään. Söin aamiaisen vasta puolilta päivin ja olin tosi nälkäinen päivällisen aikaan (eli lounas jäi väliin). Söin kuitenkin ihan maltillisesti ruokaa. Illalla alkoi tulla nälkä ja kun mies tuli tontilta kymmeneltä, niin päätinkin käydä siellä lenkillä ennen iltapalaa. Ja jälleen kerran pystyin syömään maltillisesti.

MUTTA: mun maltillinen aamiainen ja iltapala sisältää silti lähes aina 4 ruisleipää ja se on kyllä liikaa. Mä vaan kertakaikkiaan rakastan paahdettua ruisleipää ja 2 tuntuu olevan liian vähän. Ostin puuropusseja, joita voisin aamuisin tehdä. Voisin...jos maistuis. Eli tässä seuraava petraamisen kohde. Sen olen jo sentään tehnyt, että olen jättänyt leivän syömisen ruoan yhteydessä. Eli lounaalla (jos sen muistan syödä) ja päivällisellä syön ainoastaan ruokaa ja salaattia.

19. päivä pidetään ne kuopuksen 1-vuotisjuhlat. Silloin laitan aikaisemmin kuvassa näkyneen mekon uudelleen päälleni ja pyydän miehen ottamaan taas kuvan. Enkä masennu vaikka ei muutosta näkyiskään. Nyt vaan ei saa taas kerran turhautua ja lannistua!!